Alussa Jumala loi taivaan ja maan. Maa oli autio ja tyhjä, pimeys peitti syvyydet, ja Jumalan henki liikkui vetten yllä.Raamatun alussa oleva luomiskertomus kiinnittää huomiomme valoon. Mutta näemme, että taivas ja maa on luotu jo ennen valoa.
Jumala sanoi: "Tulkoon valo!" Ja valo tuli. Jumala näki, että valo oli hyvä. Jumala erotti valon pimeydestä, ja hän nimitti valon päiväksi, ja pimeyden hän nimitti yöksi. Tuli ilta ja tuli aamu, näin meni ensimmäinen päivä.
Gen 1:1-5
Milloin siis syttyi tunnetun maailmankaikkeuden ensimmäinen valonsäde?
Demokritoksen atomiteoria
 |
| Demokritos - "naurava filosofi" Maalaus Hendrik ter Brugghen 1628 kuva wikimedia |
Nerokas kreikkalainen ajattelija, historian ensimmäinen tunnettu materialistinen ateisti, Demokritos (460-370 eKr) kehitti teorian maailmankaikkeudesta, joka on rakennettu atomeista. Tämä perus-lego niin sanoakseni saa nimensä käsitteestä a-tomos, jakamaton. Mielivaltaisesti poukkoilevat atomit törmäilevät toisiinsa muodostaen möykkyjä, jotka antavat aineelle havaitsemamme ominaisuudet, kuten väri, maku tai kovuus. Voisimme kaiketi nykytermein viitata molekyyleihin.
Demokritoksen lahjakas oppils Epikuros (341-270 eKr) otti atomiteorian maailmankatsomuksensa perustaksi ja mietti vakavissaan, mitä se merkitsee ihmiselle. Koska kaikki on lopulta atomien mielivaltaista poukkoilua, millään ei ole oikeastaan mitään väliä. Pyrkikäämme sen tähden hyvään elämään - syökäämme ja juokaamme, sillä huomenna kuolemme. Ei tässä ole miestä ja naista, vapaata eikä orjaa - kaikki samaa atomien möykkyjen sinänsä tarkoituksetonta ainetta.
Apostoli Paavali kohtasi Epikurolaisia filosofeja Ateenassa
Muutamat epikurolaiset ja stoalaiset filosofit ryhtyivät puheisiin hänen kanssaan, ja jotkut heistä sanoivat: "Minkähän tiedonjyvän tuokin luulee noukkineensa?" "Taitaa olla vieraiden jumalien julistajia", sanoivat toiset, sillä Paavali julisti evankeliumia Jeesuksesta ja ylösnousemuksesta.
Apt 17:18
Milloin atomi todettiin empiirisesti?
 |
| John Dalton (1774-1857) kuva wikimedia |
In 1805, English instructor and natural philosopher John Dalton used the concept of atoms to explain why elements always react in ratios of small whole numbers (the law of multiple proportions). For instance, tin oxides are either 88.1% tin and 11.9% oxygen or 78.7% tin and 21.3% oxygen (tin(II) oxide and tin dioxide respectively). This means that 100g of tin will combine either with 13.5g or 27g of oxygen; 13.5 and 27 form a ratio of 1:2. Dalton found that an atomic theory of matter could elegantly explain this common pattern in chemistry - in the case of tin oxides, one tin atom will combine with either one or two oxygen atoms.
Dalton also believed atomic theory could explain why water absorbed different gases in different proportions - for example, he found that water absorbed carbon dioxide far better than it absorbed nitrogen. Dalton hypothesized this was due to the differences in mass and complexity of the gases' respective particles. Indeed, carbon dioxide molecules (CO2) are heavier and larger than nitrogen molecules (N2).
In 1827, botanist Robert Brown used a microscope to look at dust grains floating in water and discovered that they moved about erratically—a phenomenon that became known as "Brownian motion". J. Desaulx suggested in 1877 that the phenomenon was caused by the thermal motion of water molecules, and in 1905 Albert Einstein produced the first mathematical analysis of the motion. French physicist Jean Perrin used Einstein's work to experimentally determine the mass and dimensions of atoms, thereby conclusively verifying Dalton's atomic theory.
wikipedia
Hiukkasfysiikka
 |
| Albert Einstein 14 vuotiaana (1893) kuva wikimedia |
Ihmiskunta sai Hiroshimassa ja Nagasakissa elokuussa 1945 varsin vakuuttavan todisteen siitä, että atomi voidaan kuin voidaankin jakaa. Raskaan radioaktiivisen uraanin hajottaminen (fissio) johti ihmiskunnan myös auringon polttomoottorin, atomien liittymisen (fuusio) sisältämän käsittämättömän voiman äärelle - ensimmäinen sovellutus oli, kuinkas muuten, sotilaallinen ja ihminen sai uuden pelonaiheen, vetypommin.
Atomin ymmärretään koostuvan hiukkasista, vetyatomin ytimen protoni ja sen tarvitsema neutroni sekä näitä kiertävä elektroni (H atomuluku 1).
Aiemmissa tämän blogin teksteissä olemme kertailleet atomia pienempien hiukkasten tutkimuksen pääpiirteitä. Näimme, että 1800-luvun valon tutkimus oli huipentunut Albert Einsteinin ajattelussa varsin mullistavaan uuteen näkemykseen, jonka mukaan valo on olemukseltaan energiapakkaus, jolla on myös liikettä (momentum).
Valo on sekä elektormagneettisen energiapaketti että sitä kantava voima. Valo-kvantille annettiin nimeksi fotoni. Häkellyttävästi, koska fotonilla ei ole lepotilassa lainkaan massaa, se voi likkua läpi koko universumin. (Kvanttimekaniikassa on vähän asioita, jotka eivät ole häkellyttäviä.)
Hiukkasfysiikan edetessä huimaa vauhtia fotoni ja elektroni saivat rinnalleen yhä uusia peruselementtejä, kokonaisen suurperheen hiukkasia selittämään kaiken perustana olevaa elektromagneettista säteilyä.
Milloin siis valo?
Koska kaikki aine on tehty atomeista, kuten Demokritos ajatuksen keinoin ja arveli yli 2000 vuotta sitten, atomit ovat ennen törmäilyjen tuloksia, möykkyjä.
Jatkaen samaa ajatuslinjaa, koska atomit on rakennettu perushiukkasista, perushiukkaset ovat ennen atomeita.
Näin universumin syntyä selittävä Big Bang asian kuvaakin, kaikki alkaa hiukkasista.
Milloin siis ensimmäinen perushiukkanen, valo-kvantti eli fotoni?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti