keskiviikko 16. huhtikuuta 2014

Multiversum - Michio Kaku


Michio Kaku BBC haastattelussa.

Kosmologian kuuma keskustelu multiversum versus universum on silleen teologisesti merkittävä, että multiversumin kanssa ALUSSA katoaa Big Bang mestarin pallilta.

ALUSSA ei joudu takaisin kilpailuun ikuisesti olevan tai syklisen kaikkeuden kanssa vaan kohtaa jotain aivan häkellyttävää.

Kaku sanoo haastattelussa, että multiversum teorialla on "staggering philosophical and theological consequences" ja niin sillä todella on.


eLISA

kuva wikimedia


Kaku mainitsee haastattelussa ESAn ja NASAn yhteisen LISA projektin, jonka alkuperäinen lähtöpäivä oli 8.4. 2011. NASA sanoutui tuolloin irti kalliista hankkeesta. ESA on antanut projektille nimen eLISA ja siirtynyt suunnitellun lähdön vuoteen 2034.

Lue aiheesta lisää wikipedian artikkelista Laser Inteferometer Space Antenna 

21 kommenttia:

  1. Korvaani tarttui tuosta, että painovoima vaikuttaisi multiversumien välillä, niitä voisi havainnoida painovoimailmiöiden avulla. Se tuo mieleen, että multiversumit eivät olisikaan niin kokonaan 'toisia olemassaolon tasoja' joka taas joskus aiemmin on tullut näistä jutuista mieleen. Ne olisivatkin tavallaan tätä samaa maailmankaikkeutta, mutta maailmankaikkeus olisi 'kuplista' koostuva. Me olemme yhdessä kuplassa, joka on lähtöisin 'valkoisesta aukosta', big bang. Materia joka häipyy meidän havaitsemiimme mustiin aukkoihin pullahtaisi ulos toisesta aukosta, valkoisesta aukosta. Toinen big bang toisaalla. Mutta jos painovoima vaikuttaisi kaikkien näiden välillä kuten Michio Kaku sanoo, niin tavallaan näitä voitaisiin pitää samana maailmankaikkeutena, joka ei ole vain yksi 'kupla' vaan oikein kunnon 'saippuavaahto'. Siis eihän tämä vaikuta kuin muotoon. Jumalan luoma maailmankaikkeus olisikin vaan vähän eri muotoinen kuin luulimme. Tähän asti olemme ihmetelleet, että niin tärkeä asia kuin Jeesuksen sovitustyö on tapahtunut täällä valtavassa galaksien 'meressä' yhdellä mitättömän pienellä planeetalla. Pitää vaan vielä vähän laajentaa näkökulmaa, miten pieniä fyysisesti katsoen olemmekaan, kun universumeitakin on ehkä monta. Sama Luoja kuitenkin kaikella. Ja sama todellisuus. Ei ole rinnakkaisia 'Paaveja' tai kaksoisolentojamme jossain tai muuta potaskaa mitä joskus esitetään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lisäisin vielä, että JOS nuo 'toiset universumit' eivät ole havainnoitavissa, ne ovat puhdasta spekulaatiota eikä niiden olemassaololle ole tieteellisesti riittäviä todisteita. Pelkät matemaattiset mallit eivät riitä. JOS ne taas ovat havainnoitavissa esim. painovoiman avulla, niin sitten niitä kannattaa enempi miettiä. Jäämme odottamaan mittaustuloksia...

      Poista
    2. "Se tuo mieleen, että multiversumit eivät olisikaan niin kokonaan 'toisia olemassaolon tasoja' joka taas joskus aiemmin on tullut näistä jutuista mieleen. Ne olisivatkin tavallaan tätä samaa maailmankaikkeutta"
      Mielenkiintoista.
      Mielipiteeni maailmankaikkeudesta pitää sisällään kokonaisuuden
      Juurikin noin.
      Arvattavasti emme koskaan tule saamaan tietoa siitä, että mitä se kaikkeus sitten oikeasti on.
      Ei se minua haittaa. Ehdottomasti niputan kaikkeudet yhteen samaan olemukseen, koska se on mielestäni se looginen vaihtoehto. Voisi toki muunlaisiakin vaihtoehtoja olla.
      Matikanopemme joskus esitti, ettei littiöt 2-D tasolla eläessään kykene tekemään minkäänlaista havaintoa meidän 3-D maailmastamme. Kaikki kolmannen suureen ilmiöt ovat vaan projektioita 2-D pinnalle asetettuina. Vastaavasti, jos olisi 4-D maailma, niin emme me surkeat 3-D maailmalaiset siitä mitään ymmärtäisi. En koskaan ole itselleni hyväksynyt 4-ulotteista maailmakäsitystä ajan sisältöineen, koska se aika-ulottuvuus poikkeaa täysin noista 3:sta muusta ulottuvuudesta. Ajan kytkeminen 3-D maailmaan ei todellakaan tee siitä vielä neliulotteista.
      Toki tämä neljäs komponentti auttaa ymmärtämään kokonaisuutta aikaan verrattaessa, mutta se on nyt vaan yksi havainnoitsijan käyttämistä keinosta lukita havaintonsa havaitsemishetkeen. Ei se siis ole mikään ulottuvuus kosmologisessa mielessä, vaan havainnoitsijan tarve tulkita ymmärtämäänsä tässä ja nyt. Jotenkin tulee mieleen myös tuo kuuluisa kaksoisrakokoe. Ei se fotoni mitään merkillisiä reittejä pitkin kulje, vaan sen olemusta havainnoinnessamme olemme pikkuisen avuttomia tulkitsemaan näkemäämme. Tässä on yksi syy, miksi omassa mielessäni mahdollistan ns. mutiversumiajatusta, mutta ei se mielestäni mitään multi-sellaista ole, vaan yksi osa valtavaa kokonaisuutta. Eihän kalatkaan vedessä uidessaan tiedä mitään dieselmoottorin päästörajoituksista.
      D-teoria esiintuo, omalla hassulla tavallaan, tätä asiaa matematiikan avulla, vaikket pelkkää matemaattista mallia sellaisenaan nielisikään. Nooh - en minäkään, mutta nerokasta ajattelua ja yksinkertaisen asian monimutkaistamista, tai vaikkapa toisinpäin, monimutkaisen asian yksinkertaistamista. - Tämä enempi vaan kevennyksenä käsityksistämme.
      Painovoimaakaan en itse sellaisenaan asettaisi noin merkittävään asemaan, koska se lienee seuraus "jostakin" ja ei kukaan oikeasti tiedä, että mistä?
      Nyt on hauska heitellä intuitioita, koska asia on sellainen, mistä ei juuri kukaan juuri mitään tiedä.
      Vastaväitteitä - Hannu?

      Poista
    3. Tarkennan että 2 ulotteinen piirustus voi olla projektio 3 ulotteisesta esineestä. Epäilemättä tuottaa päänvaivaa 2 ulotteiselle katsojalle.
      4 ulotteinen maailma voidaan projisoida 3 ulotteiseksi. Jos rakennat rautalangasta kaksi erikokoista kuutiota ja asetat ne sisäkkäin vetäen sisemmän kuution kulmista piuhat vastaaviin ulomman kuution kulmiin olet rakentanut projektion 4 ulotteisesta objektista. 5 ulotteisen esineen projektio on 4 ulotteinen, joten pystymme käsittelemään sitä vain matemaattisesti, emme visuaalisesti.
      Nykyään arvellaan että kaikkeus on 11 ulotteinen säie teorian matematiikan pohjalta.

      Olen samaa mieltä kanssasi että ajan kutsuminen neljänneksi ulottuvuudeksi hämmentää ja sekoittaa.

      Poista
  2. Mikko: "Kosmologian kuuma keskustelu multiversum versus universum on silleen teologisesti merkittävä, että multiversumin kanssa ALUSSA katoaa Big Bang mestarin pallilta."

    Nyt en, Mikko, ymmärrä. Miten niin katoaa ja mikä katoaa?
    Eihän Miguashan prinssikään katoa mihinkään häntä aikaisempien havaintojen valossa. Kyllä se pysyy todellisuudessa alkuperästään huolimatta edelleenkin.
    Havaittu laajeneminen pysynee myös edelleen todellisena, vaikka sitä ennen olleista asioista tehtäisiin uusia löytöjä - vai?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kosmologian historiassa on Aristotelestä alkaen elänyt ajatus kaikkeudesta, jolla ei ole alkua eikä loppua. Luomiskertomus alkaa sanalla Alussa ja Big Bang teoria on melkoinen alku.
      Multiversumin kokonaisiudessa tämä alkupiste katoaa

      Poista
    2. Vaan katoaako, Mikko, vai siirtyykö vaan?
      En asettaisi bangia erityisasemaan vaan sen vuoksi, että se on havaittu - voi olla joku muukin "alussa"

      Poista
  3. Sammaa mieltä raadin kanssa - ajan kutsuminen neljänneksi ulottuvuudeksi saattaa olla harhaanjohtavaa.

    Säieteoriasta olen ihan pihalla, mutta eräästä yksityiskohdasta sain muodostettua jonkinlaisen melikuvan, oikean tai väärän. Sanottiin jossain, että vain kolme ulottuvuutta noista useista ulottuvuuksista lähti alkuräjähdyksessä laajenemaan. Muutkin ovat olemassa, mutta 'kokoonkäpristyneinä'. Mitä tämä voisi olla? Yritin ymmärtää asia vähentämällä ulottuvuuksia. Ajatellaan että alussa on kolme avaruudellista ulottuvuutta, mutta vain kaksi lähtee laajenemaan. Voisi jatella, että tällainen avaruus on kuin litteä laajeneva kiekko (hyvin litteä, mutta ei ehkä nollan paksuinen).


    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aivan ihkua ajattelua. On kai tuo sana "ihku" nykyslangia ja tarkoittaa jotain kovasti hienoa?
      Tuo ulottuvuuksien rajaus kertaluokkaa alaspäin on loogista jos mikä. Liki harmittaa, etten itse hoksannut tuota.
      Myös esitän oman näkemykseni, että, jos bangi on rajoitettu meidän sitä havainnoidessa, niin se voi olla olemassaoleva myös tuolla tavalla kuin esitit. Näkevyytemme kyky voi olla olla jostain syystä rajattu. Ei niitä 11:ta ulottuvuutta voi mitenkään hallita kokonaisuutena kuin ehkä matemaattisesti, mutta uusien havaintojen myötä niitä tuppaa myös tulemaan lisää. Kun olettamukset ja ehkä jopa tieto kasvaa, niin osia tulee lisää ja joistain joudumme myös luopumaan. Kosmologia on niin arvoituksellista, että väittämäni, emme paljoa tiedä, voi olla osittain tottakin.
      Kaikenlaiset olettamukset kosmoksen suunnattomasta epätodennäköisyydestä ilman Jumalan väliintuloa ovat mielestäni puhtaasti arvauksia. Nykyisten havaittujen neljän perusvuorovaikutuksen olemus on toki nykytietämykseemme varsin sopivaa, mutta jospa olisikin viides, kuudes tai seitsemäs voima? Suom. vikin mukaan puhutaan:"Maailmankaikkeudessa vaikuttaa neljä tunnettua perusvuorovaikutusta: vahva vuorovaikutus, heikko vuorovaikutus, sähkömagneettinen vuorovaikutus ja gravitaatio" - nämä siis tunnettuja - voihan niitä olla lisää - kai? Kolme ed.mainittua on kyetty havaitsemaan ja tutkimaan, mutta aina jää tuo gravitaatiopaholainen sekä muut, mistä ei ole vielä havaintoja.
      Esittämäsi lituska kaikkeus olisi mielestäni tässä tapauksessa yhden paksuinen laajeneva kiekko, eikä siis nollan paksuinen. Noh - entä kun me kykenemme havaitsemaan jopa kolme ulottuvuutta, niin jo se neljäs jäisi havaintojemme taakse. - puhhhh.........

      Poista
  4. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  5. Luin Wikipedian artikkelin Fred Hoylesta. Artikkelin mukaan hän ei koskaan hyväksynyt Big Bang teoriaa, koska hän arveli sen syntyneen osittain sen vaikutuksesta, että Raamatussa puhutaan alusta. Hoyle piti Big Bang teoriaa pseudotieteenä, siis yrityksenä sovittaa yhteen usko Jumalaan ja tiede epäpätevällä tavalla.

    Hoyle olisi varmaan tykännyt Michio Kakun ja kumppanien multiversumiajatuksista! Hän ei tainnut ehtiä näitä teorioita kunnolla pohtia, koska ne ovat ilmeisesti saaneet kannatusta vasta 2000-luvulla. Hoyle kuoli vuonna 2001

    http://en.wikipedia.org/wiki/Fred_Hoyle#Rejection_of_the_Big_Bang

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sir Fred Hoyle on nero ja aateloitu vielä. Ja hänkin näin asenteissaan jumissa, varoituksena meille kaikille!

      Poista
  6. Löysin mielenkiintoisia multiversumeihinkin liittyviä pohdintoja netistä

    http://www.bbc.com/future/story/20130610-mind-bending-multiverse-mysteries

    Kovan luokan tiedemies Lee Smolin kritisoi multiversumiteoriaa. Artikkelin kirjoittaja kuvaa hänen mielipiteitään näin:

    Last month I interviewed Lee Smolin, founder of the Perimeter Institute for Theoretical Physics in Canada, one of many big thinkers who have big problems with the multiverse. In his newly published book Time Reborn, he makes the case that although it’s a popular notion our universe is part of a vast or infinite multiverse; it’s based on “a methodological error”. One which he says “cannot lead to any real scientific progress, because we cannot conform or falsify any hypothesis about universes causally disconnected from our own”.

    In other words, claiming other universes exist but we can’t observe or detect them is like saying I always dream in Latin: it’s something that’s impossible to prove or disprove, leaving it beyond science and of little practical use.

    Hänestä on artikkeli Wikipediassa

    http://en.wikipedia.org/wiki/Lee_Smolin

    Hän tuntuu tutkivan todella perimmäisiä kysymyksiä. Kvanttitoerian ja suhteellisuusteorian yhdistäminen ei ole hänestä riittävää, ajan olemus on hänen mielestään niissä väärin käsitetty.

    "More and more, I have the feeling that quantum theory and general relativity are both deeply wrong about the nature of time. It is not enough to combine them. There is a deeper problem, perhaps going back to the beginning of physics."

    "I am convinced that quantum mechanics is not a final theory. I believe this because I have never encountered an interpretation of the present formulation of quantum mechanics that makes sense to me. I have studied most of them in depth and thought hard about them, and in the end I still can't make real sense of quantum theory as it stands."

    "There is only one universe. There are no others, nor is there anything isomorphic to it."

    "All that is real is real in a moment, which is a succession of moments. Anything that is true is true of the present moment."

    "Everything that is real in a moment is a process of change leading to the next or future moments. Anything that is true is then a feature of a process in this process causing or implying future moments."

    "Mathematics is derived from experience as a generalization of observed regularities, when time and particularity are removed."

    Vaikk' en ymmärrä, niin kuulostaa mielenkiintoiselta

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. " One which he says “cannot lead to any real scientific progress, because we cannot conform or falsify any hypothesis about universes causally disconnected from our own”
      Juurikin näin koen asian olevan.

      Poista
  7. “In the 'Rebirth of Time', Smolin weaves an ever brilliantly creative skein of arguments based on deep mastery of cosmology, quantum mechanics, general relativity and all the diverse attempts at quantum gravity. He finds that contemporary physics eliminates time. He argues persuasively that any adequate cosmology rests on making time and “NOW” fundamental. Here laws evolve in one universe, and the future is open to unknowable novelty. Smolin’s skein is a tapestry that turns physics towards an entirely new view of reality. Stunning.”

    —Stuart Kauffman FRSC
    University of Vermont
    Emeritus University of Pennsylvania

    VastaaPoista
  8. Fysiikan vaikeimpien kysymyksien kohdalla tiede tuntuu vielä olevan aika 'epäkypsässä' vaiheessa. Maailmoja mullistavat teoriat törmäilevät toisiinsa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kiitos Hannu, Lee Smolin - todella mielenkiintoinen ja ALUSSA aiheen kannalta relevantti löytö!

      Poista
  9. Vesa Palonen kirjoittaa juuri julkaistussa Areiopagin mielenkiintoisessa artikkelissa Polkinghornen ajatuksista. Polkinghorne sivuaa myös multiversumeita.

    http://www.areiopagi.fi/2014/09/fyysikon-artikkeli-teologiasta-poiki-vastineita-euroopassa/

    "Mitä tapahtuu, kun papiksi ryhtynyt Cambridgen fysiikan professori kirjoittaa teologiasta maanosamme fyysikkojen lehteen?
    ...
    Polkinghornen mukaan fysiikan menestys on perustunut siihen, että se on tutkinut tarkasti rajattuja kysymyksiä maailmassa vaikuttavista prosesseista. Teologian ei tule yrittää kertoa fysiikalle, kuinka tällaisiin fysiikan alaan kuuluviin kysymyksiin vastataan, koska fysiikan menetelmät ovat niihin vastaamisessa parempia. Samalla Polkinghorne kuitenkin ajattelee, että fysiikka voi myös herättää kysymyksiä, joihin se itse ei voi asettamiensa rajoitusten vuoksi vastata. Esimerkiksi kysymyksiä arvoista, merkityksistä ja tarkoituksista ei voi käsitellä fysikaalisen tutkimuksen menetelmin. "

    Pokinghorne käsittelee aiheita
    - Kosmoksen ymmärrettävyys
    - Kosminen hienosäätö
    - Kausaalisuus (fysiikka herättää myös kysymyksen siitä, onko todellisuus avoin vai deterministinen, mutta ei kuitenkaan voi ratkaista sitä)
    - Yllätykset (Esimerkkinä Polkinghorne viittaa valon kaksiluonto-oppiin, eli aalto-hiukkas dualismiin...Järkevyyden kriteeriemme ei tulisi estää meitä kohtaamasta todellisuutta sellaisena kuin se on.)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Taisin löytää Polkinghornen alkuperäisen artikkelin: http://www.europhysicsnews.org/articles/epn/pdf/2014/01/epn2014451p28.pdf

      Poista
    2. Kiitos Hannu taas kerran, molemmat linkit ovat aiheemme kannalta erityisen mielenkiintoisia!

      John Polkinghorne on minulle uusi opiskeltava
      http://en.wikipedia.org/wiki/John_Polkinghorne

      Poista
  10. Mukava video kosmologisesta argumentista. Siinä ohimennen sanotaan, että 'jos alku, niin syy' -argumentti puree myös multiversumiin
    https://youtu.be/COJ0ED1mV7s

    VastaaPoista